Laitilan - Kalannin seutu on maamme vanhinta kristillistä aluetta. Laitilassa oli jo keskiajalla neljä kirkkoa: Laitilassa, Untamalassa, Soukaisissa ja Kodjalassa. Kodjalasta on jo hävinnyt Kaikkien Pyhien kirkko.

Teksti Pirkko Perävainio

Pyhän Mikaelin kirkko

Laitilan Pyhälle Mikaelille omistettu kirkko on rakennettu 1460-luvulla. Perustamisaikana pidetään vuotta 1468. Nykyisen harmaakivikirkon paikalla on ollut puukirkko, johon mahdollisesti jo 1300-luvun alkupuolelta peräisin oleva sakaristo on kuulunut. Laitilan kirkon rakentamisessa oli suuri ansio Laitilan Isonkartanon eli Hartikkalan keskiaikaisella omistajalla, Vehmaan kihlakunnan tuomari ja myöhemmin Pohjois-Suomen laamanni Hartikka Jaakonpoika Garpilla.

Kirkkorakennus edustaa suomalaista myöhäisgotiikkaa. Kirkko on kolmilaivainen. Kummassakin pilaririvissä on neljä läpileikkaukseltaan ristin muotoista pilaria. Rakentamisen päätteeksi kirkon holvit ja seinät koristeltiin maalauksilla, jotka valmistuivat vuonna 1483. Maalaukset kuuluvat ns. Pietari Henrikinpojan eli Kalannin koulukunnan piiriin. Viidennessä eli urkuparven holvivälissä on keskiholvin eteläisen holvivaipan alakulmassa mahdollisesti kirkon maalarin puumerkki. Kattomaalaukset olivat peitettyinä 1860-luvulta 1920-luvulle.

Kirkko palautettiin keskiaikaiseen asuunsa vuosina 1967 - 68 suoritetussa perusteellisessa restauroinnissa. Kolmannen holvivälin pohjoispilarin juurella on siinä ennen sijainneen saarnatuolin alta löytynyt ja täysin rekonstruoitu keskiaikainen sivualttari. Kirkon ulkopuolella, molemmin puolin pääovea, on kaksi seinäkomeroa. Luultavasti toisessa on ollut maalattuna Pyhän Mikaelin kuva ja toisessa Pyhän Pietarin kuva.

Arkkienkeli Mikael on kuvattuna myös alttarin yläpuolella olevassa lasimaalauksessa. Kuorin rikkaassa kuvituksessa on ruoteiden välissä enkeleitä. Kuorissa on ollut holvihautoja, mm. Palttilan kartanon hauta. Neljännen holvivälin pohjoisseinällä on aikanaan kartanon omistaneen Falckenberg-suvun hautavaakunoita.

Kuoripalkin triumfikrusifiksi on tehty noin 1400-1430. Asehuoneessa oleva madonna on noin vuoden 1400 vaiheilta. Saarnatuoli on peräisin 1600-luvun puolivälistä. Sakariston oven pielessä on seurakunnan entisen kirkkoherran Johannes Montinin muotokuva, joka on maalattu vuonna 1733.

Asehuoneen ovenpielessä on alttaritaulu vuodelta 1758. Sen on maalannut saksalaissyntyinen turkulainen J. Geitel. Urkuparven maalaukset ovat osa kirkon luoteiskulmassa olleen lehterin maalauksia, jotka uusikaupunkilainen mestari G. Prychten teki vuonna 1774. Kolmannen holvivälin kattokruunu on kirkon vanhin. Se on ostettu Tukholmasta vuonna 1748. Nykyiset 19-äänikertaiset urut on Kangasalan Urkutehdas Oy rakentanut vuonna 1975. Kellotapuli saatettiin nykyiseen muotoonsa ja uudistettiin yläosaltaan vuonna 1883.

Laitilassa syntyneen piispa Eerik Eerikinpoika Sorolaisen (1545-1625) patsas paljastettiin kirkkopuistossa kirkon 500-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1968.

Untamalan kirkko

Untamalan nykyisen kirkon kohdalla on seissyt jonkinlainen rakennus keskiajan alusta alkaen. Laitilan seurakunta mainitaan Untamala-nimisenä jo vuonna 1413. Paljon mielenkiintoa on herättänyt kirkkomaalla oleva yli kahden metrin korkuinen, nelisärmäinen ja ylöspäin kapeneva pystykivi, jota yleisesti kutsutaan Kalevanpojan viikatteentikuksi. Kivi on kristillinen hautakivi 1100-luvun lopulta tai 1200-luvun alusta. Kivi lienee pystytetty rautakauden loppupuolella. Pyhälle Pietarille omistettu Untamalan kirkko on peräisin vuodelta 1785. Vanha kirkko oli palanut vuonna 1782. Kirkko uusittiin perusteellisesti vuonna 1870 ja siistittiin vuonna 1912. Vuonna 1924 rakennettiin sakaristo ja nykyinen torni, tehtiin peltikatto ja rakennus maalattiin. Puinen kyläkirkko on edelleen jumalanpalvelusten ja muiden kirkollisten toimitusten paikkana. Kirkko kuuluu tiekirkkoihin, jonne matkailija voi poiketa kesäisin.

Perttelin kirkko

Soukaisissa on sijainnut kirkko hyvin pitkään. Perttelin kirkko on muodostanut keskiajalla oman seurakuntansa ja ollut
 tämän jälkeen Laitilan kappelina vuodesta 1544 lähtien.Nykyinen Pyhälle Bartolomeukselle eli Perttelille omistettu kirkko on luultavasti rakennettu 1800-luvun alkuvuosina. Perusteellinen korjaus suoritettiin 1890-95 välisenä aikana. Melko laaja korjaus oli vuonna 1932. Puinen kyläkirkko laudoitettiin ja maalattiin punaiseksi vuonna 1965. Välikatto uusittiin ja Pyhän Mikaelin kirkosta saatiin penkit. Entisen pärekaton tilalle tehtiin paanukatto vuonna 1969.

Herännäisyyden nousuaikoina pyhäkkö oli vilkkaassa käytössä. Nykyisin jumalanpalveluksia on kesän aikana muutama, ja lisäksi joulukirkko sekä rukoilevaisten seuroja. Kirkon kelloja soitetaan jumalanpalveluksen alkamiseksi, aattoisin ja lauantaisin pyhän alkamisen merkiksi ja sanomakelloja Soukaisten ja Vahantaan kyläläisille.

 

Ylös