KIRKKOVALTUUSTO PAKITTI REMONTIN ALOITTAMISESSA
Kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 14.10.2026 palauttaa korjaus- ja rahoitussuunnitelman kiinteistötyöryhmälle uudelleen suunniteltavaksi.
TEHDYN PÄÄTÖKSEN TAUSTAA
Kiinteistötyöryhmä käsitteli 28.9.2026 kirkon korjausurakan hankintaa ja rahoitusta talouspäällikön ehdotuksen pohjalta. Laaja keskustelukaan ei tuottanut yksimielisyyttä.
Talouspäällikö esitti kirkkoneuvostolle 30.9. kokouksessa, että kirkkoneuvosto:
1. esittää, että kirkkovaltuusto valitsee Pyhän Mikaelin kirkon korjaustöiden urakoitsijaksi Rakennustyöt Ville Kauppi Oy:n ja hyväksyy yhtiön 11.9.2026 päivätyn tarjouksen urakkahintaan 3 212 266,63 € (sis. alv 25,5 %)
2. antaa kiinteistötyöryhmälle toimivallan päättää tarjouspyynnössä määriteltyjen erillisten työkokonaisuuksien toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä (alvillinen säästömahdollisuus inan yli 300 000€) sekä salaojien vaihtoehtoisesta toteutustavasta (säästömahdollisuus reilut 90 000€) ja mahdollisista muista urakan säästökohteista
3. esittää, että kirkkovaltuusto päättää korottaa jo vuodesta 2027 alkaen veroprosentin 1,6 %:sta 1,7 %:iin
4. alkaa valmistella metsäomaisuudesta osan myyntiä
5. esittää, että kirkkovaltuusto valtuuttaa kirkkoneuvoston ottamaan hankkeen rahoittamiseksi pitkäaikaista lainaa enintään 1,3 miljoonaa euroa
6. esittää, että kirkkovaltuusto valtuuttaa talouspäällikkö Merja Jusin allekirjoittamaan urakkasopimuksen Laitilan seurakunnan puolesta
7. vahvistaa hankkeen toteutusorganisaation
Asiasta keskusteltiin pitkään. Hannu Sarajuuri teki vastaesityksen, että kirkkovaltuusto palauttaisi nämä suunnitelmat takaisin valmisteluun kiinteistö- ja suunnittelutyöryhmälle.
Talouspäällikön esitystä kannattivat Hanna Lahtonen, Petri Laitinen ja Jussi Perkkola.
Suunnitelmien palauttamista kannattivat Tapani Hautakangas, Paulina Iiskala, Marjut Marttila, Jarkko Männistö, Lahja Pavela, Hannu Sarajuuri ja Tiina Welling.
Niinpä kirkkoneuvosto esitti kirkkovaltuustolle suunnitelmien palauttamista takaisin kiinteistö- ja suunnitteluryhmän valmisteluun.
KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS
Kirkkovaltuuston kokouksessa keskustelun alkuun talouspäällikkö Merja Jusi, projektipäällikkö Tapio Hatulainen sekä tuomiokapitulin talousasiantuntija Mika Piittala pitivät esittelypuheenvuorot.
Käytyyn keskusteluun peilaten niistä voisi nostaa esille eräät Tapio Hatulaisen kertomat asiat:
Kosteus ei ole ainut korjattava ongelma lattiassa, vaan myös radonin lakisääteistä suurempi pitoisuus sekä maatäytteessä olevan orgaanisen aineen huonontama ilmanlaatu.
Tekniikan käyttöikä on noin 50 vuotta. Talotekniikan sijoitus on suunniteltu sellaisilla tavoilla, että tulevien sukupolvien ei enää tarvitsisi avata lattiaa.
Urakkaa ei voi muuttaa ilman uutta kilpailutusta. Yksityiskohdissa voi urakoitsijan kanssa, hänen siihen suostuessaan, miettiä kustannuksia hiukan alentavaa hienosäätöä tyyliin teetetäänkö tuolit puusepällä vai ostetaanko Ikeasta.
Suunnittelijat ovat laskeneet palauttamispäätöksen tuovan uusia suunnittelukustannuksia 80 000–120 000 euron edestä.
Keskustelu
Monessa puheenvuorossa toistui, että kirkko pitää korjata, siitä ei ole erimielisyyttä.
Korjauskustannukset kauhistuttivat ja niitä haluttiin alemmas.
Kustannusten alentamisen yhteydessä useaan kertaan mainittiin tekninen kuivatusjärjestelmä SafeDrying, jonka kanssa oletetaan lattian purkamisen olevan tarpeeton. Tiina Welling muistutti, että Museovirasto kieltää kiinnittämästä mitään vanhoihin seiniin, joten tämäkin vaihtoehto vaatisi lattian avaamista. Sampo Manni esitti, että lattiaan voisi ajaa urat eikä sitä tarvitsisi purkaa kokonaan.
Pari mahdollista muuta säästökohdetta mainittiin. Vanhaan rakennukseen ei tarvita kaikkia nykymukavuuksia, koska se palvelee jumalanpalvelustoimintaa nykyiselläänkin. Jos vessan rakentaminen on kynnyskysymys, se sopii jompaan kumpaan nurkkaan. Näihin ei kukaan ottanut kantaa.
Rahoitussuunnitelmassa ehdotettu kirkollisveron nosto 0.1 prosenttiyksiköllä sai kaksi puoltoa eikä sitä vastustanut kukaan.
Rahoituksen kipupiste oli metsämaan myynti, johon varauksellisen tai kielteisen kantansa ilmaisi seitsemän valtuutettua. Santeri Laaksonen ei myisi kaikkea metsää, vaikka rahojen käyttökohde on hyvä ja arvokas. Hanna Lahtonen totesi, että on luovuttava jostakin, jotta kirkko voidaan siirtää tuleville sukupolville. Hän myös teki Tiina Wellingin kannattaman vastaesityksen, joka oli sama kuin talouspäällikön kirkkoneuvostolle tekemä.
Paulina Iiskala moitti, että kirkkoneuvoston olisi pitänyt päättää näin iso asia kolmen päivän varoitusajalla ja piti aikalisää tarpeellisena. Jarkko Männistö kertoi, että rahoitussuunnitelmaa on pyydetty pitkään.
Lahja Pavela esitti idean kirkon korjaamiseen varatun rahaston perustamisesta, niin että yksityiset, yritykset, yhdistykset ja yhteisöt saisivat mahdollisuuden auttaa. Heikki Peltola ei myisi metsäomaisuutta, vaan ottaisi puusta irti sen, mitä saadaan. Hän palasi ideaan laittaa keräys pystyyn: ”Mää pistän tonnin pohjalle.”
Tapani Hautakangas vaati uuden rahoitussuunnitelman tekemistä: mistä rahat otetaan. ”Ikävintä, jos työntekijöistä joudutaan luopumaan.” Hannu Sarajuuri totesi sohaisevansa pahaan paikkaan, mutta vaati myös Lehtoniemen – sanojensa mukaan pyhän lehmän – ottamista käsittelyyn.
Jussi Perkkola muistutti, että julkishallinnossa, mikäli valtuusto palauttaa asian, sen pitää antaa ohjeet, miten se valmistellaan uudelleen. Esim. mikä on urakan hinnan raja ja mitä rahoituslähteitä saa käyttää jne. Kirkkovaltuusto ei antanut ohjeita.
Äänestys
Asian eteenpäin viemisen puolesta äänestivät Hanna Lahtonen, Pasi Parkkali, Heikki Peltola, Jussi Perkkola, Minna Suominen, Marjo Uusi-Kinnala ja Tiina Welling.
Asian palauttamisen puolesta äänestivät Tapani Hautakangas, Anne Hiekka, Paulina Iiskala, Irma Jäspi, Santeri Laaksonen, Sampo Manni, Jarkko Männistö, Lahja Pavela, Oskari Pilppula, Hannu Sarajuuri ja Riina Vainio.
Kirkkovaltuusto päätti äänin 11–7 palauttaa kokonaisuuden kiinteistötoimikunnalle uudelleen valmisteltavaksi.
PÄÄTÖKSEN SEURAUKSIA
Koska veroprosenttia ei nostettu ensi vuodeksi, seurakunnalta jää saamatta verotuloja yli 100 000 euroa.
Suunnittelukustannukset kasvavat 80 000–120 000 eurolla.
Suunnittelun yhtenä peruslähtökohtana ollut esteettömyyden toteuttaminen on vaarassa.
Remontin alku viivästyy noin vuodella. Vuoden 2027 alussa aloittava uusi kirkkovaltuusto kokoontuu tammikuussa järjestäytymisistuntoon, jossa se mm. valitsee kirkkoneuvoston. Päätös tulee lainvoimaiseksi kuukauden kuluttua (ellei kukaan valita), jolloin kirkkoneuvosto voi aloittaa ja valita kiinteistötyöryhmän. Taas on kuukauden valitusaika, jonka jälkeen kiinteistötyöryhmä voi laittaa käyntiin uuden suunnittelun. Tässä vaiheessa ollaan pitkällä maaliskuussa.
Suunnitelmien valmistuttua pitää valmistella ja avata uusi tarjouskilpailu tilanteessa, josta emme tiedä, kuinka monia uusia hankkeita rakennusfirmoille on tullut kilpailutettaviksi tai jo alkanut. Hinnat ja palkatkaan eivät siihen mennessä ole ainakaan laskeneet.
