Kuviteltu matka remontoituun kirkkoon
”Hei. Minun nimeni on Juha Kylänpää ja toimin oppaananne mielikuvitusmatkalla Laitilan kirkkoon sellaisena, kuin se tämän hetken suunnitelmien pohjalta olisi."
”Lähdemme liikkeelle tästä kirkon ja kellotapulin välistä. Piha on kuin ennen, mutta muotoiltu niin, että ulko-ovella ei enää ole rappusta. Tuossa oven ulkopuolella on pylväs, jonka painonapista pyörätuolilla liikkuvakin saa oven avatuksi. Vanhat, vaikeat ja raskaat ovet on korvattu teräsrunkoisilla lasiovilla.
Astuessamme kirkon puolelle ei tarvitse pelätä kompastumista rappusissa, koska sellaisia ei ole. Kirkon entisen kaltainen laattalattia on kauttaaltaan samaa tasoa. Näin saavummekin eteiseen, jonka muodostaa sen kummallekin puolelle rakennetut huonetilat. Vasemmalla on vessa, joka on tehty inva-WC:n vaatimusten mukaisesti. Eteisestä heiluriovet saattavat meidät kirkkosalin puolelle.
Kirkkosaliin tutustumme kiertämällä sen myötäpäivään. Madonna-patsas on saanut arvoisensa vitriinin uuteen takaseinään. Sen jälkeen, kulman takana, on keittokomero vaikkapa kirkkokahvien keittoon.
Jatkaessamme sivukäytävää sakastin suuntaan huomaamme striimauspisteen kadonneen. Se on urkuparvella. Sivualttarin tasalta eteenpäin penkkien tilalla on tuolit. Sakastiin on tehty pieni wc ja kunnon pesumahdollisuus ehtoolliskalustolle.
Kuorissa alttari on samaa tyyliä kuin edellinen, mutta vähän pienempi. Alttarikaiteen polvistumispenkkiä on korotettu ja sen päätyjen poikkiosat siirrettävissä. Katafalkille on oma kaappi.
Siirrymme flyygelin taitse toiselle sivukäytävälle ja vilkaisemme asehuoneeseen. Siellä muutokset eivät ole suuria. Uloskäyntiin on lisätty lämpöeristystä huomattavasti parantava sisäovi.
Jatkamme kirkon takaosaan. Urkuparven raput lähtevät nousemaan uudesta takakulmasta ja kiertävät alkuperäisen ulkoseinän viertä ylös. Niiden vierestä pääsee varastoon, jossa säilytetään kaikkea kirkon siivoukseen ja huoltoon tarvittavaa materiaalia.
Uudessa takaseinässä on vitriini tälläkin puolella keskikäytävää. Siihen on palautettu ikivanhat miekat, jotka seurakunta toimitti 1950-luvulla kirkosta Kansallismuseon säilytettäväksi. Sitten jo käännymme takaisin eteiseen. Vasemmalla puolella on tila kirkon oppaiden tarvikkeille ja muulle pienelle. Pyörätuolikin sieltä löytyy äkillistä tarvetta varten.
Huomaan, että kukaan ei kysynyt mitään valaistuksesta. Vanhat kattokruunut ovat kunnostettuina paikoillaan uusilla lampuilla varustettuina. Joku ehkä havaitsi lisävalaisimet pilarien tuntumassa. Kaikki lamput on liitetty uuteen tekniikkaan, joten valaistuksen kirkkaus ja sävy ovat säädettävissä tilaisuuden tarpeiden mukaan.
Kiitän matkaseurasta. Remontin aloitusaika ei vielä ole tiedossa, mutta ensi vuonna kuitenkin. Toivotan teidät tervetulleeksi kirkkoon niin nyt ennen remonttia kuin sen valmistuttuakin. ”
Juha Kylänpää
