Kirkko on enemmän kuin rakennus
Kirkon remonttia suunnittelee työryhmä, jonka muodostavat projektipäällikkö, arkkitehti, teknisen puolen suunnittelijat sekä joukko seurakunnan edustajia. Tässä kirjoituksessa projektipäällikkö Tapio Hatulainen Sustera Oy:stä kertoo taustastaan ja ajatuksiaan tästä projektista.
Toimin hankkeessa rakennuttajakonsulttina ja projektipäällikkönä. Olen tehnyt rakennuttamistehtäviä n. 16 vuotta. Pääosin olen työskennellyt monenlaisen korjausrakentamisen parissa: rivi- ja kerrostaloja, kauppakeskus, kouluja, kallioluolarakenteita, rajavartioasemia, lentokenttärakennus ja mm. Rauman, Hollolan ja Turun seurakuntien rakennuksia.
Rakennuttamisen lisäksi olen tehnyt työurallani myös suunnittelua, sisäilma- ja kuntotutkimuksia, tietomallikoordinointia, työnjohtotehtäviä ja rakennustöiden valvontaa sekä muita rakentamisen asiantuntijatehtäviä. Kokemus erilaisista kohteista ja eri tehtävistä rakennushankkeissa on projektipäällikölle tärkeää, jotta kykenee hallitsemaan kokonaisuutta.
Useat rakennuksista ovat olleet historiallisesti arvokkaita suojelukohteita, Laitilan kirkko on kuitenkin yli 500 vuoden iässään vanhin kohteeni, mikä tekee tästä erityisen mielenkiintoisen hankkeen.
Toisaalta rakennuksen luonne ja ikä ovat myös helpottava asia: 60-luvun saneerauksen aikaan tehtyjä muutoksia lukuun ottamatta rakennus on rakentamistavaltaan historiallisia perinteitä noudattava ja sen käyttötarkoitus on säilynyt samana, mikä vähentää ikävien yllätysten riskiä. Esimerkiksi muutama vuosi sitten tehdyssä hankkeessa tilanne oli haastavampi. 1800-luvun rakennusta oli laajennettu usein eri aikakausina ja sen käyttötarkoitus oli vaihtunut, mm. köyhäintalo, varuskuntarakennus, sairaala. Aina käyttötarkoituksen muuttuessa tiloja ja rakenteita oli muutettu ja vanhoja rakenteita haudattu uusien alle.
Kirkoissa on muihin historiallisiin ja suojeltuihin kohteisiin verrattuna erityistä niiden henkinen puoli. Kirkko ei ole vain rakennus. Sillä on merkitys pyhänä tilana, eikä pidä väheksyä kirkkojen merkitystä ihmisille henkilökohtaisella tasolla. Kuinka tärkeä oma vihkikirkko tai lapsen kastekirkko voikaan olla, eikä moni varmasti soisi näiden itselle tärkeiden tilojen ikinä muuttuvan. Muutoksia ja korjauksia suunnitellessa pitää tasapainotella historiallisten arvojen, tulevaisuuden tarpeiden, ihmisten tunteiden ja hengellisten arvojen välillä.
Hallinnollisessa mielessä kirkkohankkeisiin vaikuttaa myös lainsäädäntö. Rakentamista ja julkisia hankintojen ohjaavien säädösten lisäksi on noudatettava kirkkolakia.
Toivon seurakuntalaisten olevan seurakunnan päättäjien ja suunnittelijoiden suuntaan armollisia. Jokaisella on oma mielipiteensä ja niistä jokainen on yhtä arvokas, mutta päätöksiä tehdessä joudutaan painottamaan useita eri näkökulmia. Työryhmän vilpittömänä tavoitteena on varmistaa, että Pyhän Mikaelin kirkko palvelee myös tulevat vuosisadat sille asetettua tehtävää ja tekee sen seurakuntalaisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Tapio Hatulainen
