Riittävätkö rahat remonttiin
Seurakunnan talouspäällikkö Merja Jusilla on tieto seurakunnan taloudesta ja kirkon korjaamisen kustannuksista. Hän kertoo remontin etenemisestä ennen kaikkea seurakunnan talouden kannalta.
Suunnittelussa on parasta ollut hyvä yhteistyö seurakunnan edustajien ja asiantuntijoiden kesken. Seurakuntalaisille tehty kysely antoi hyvän pohjan suunnittelun lähtökohdaksi ja onneksemme saimme palkattua projektivetäjän prosessiin. Keskiössä ovat olleet kirkon arvo ja seurakunnan tarpeet.
Prosessin pitkä kesto on ollut uuvuttavaa. Hanketta lähdettiin työstämään samanaikaisesti Laessaaren kappelin remontin kanssa, mutta resurssimme eivät riittäneet kahden ison projektin yhtäaikaiseen toteuttamiseen. Vaikeaa on ollut rakennushistoriallisten vaatimusten, nykyisten määräysten ja kustannusten tasapainottaminen. Kirkon remontin suunnittelu on kaiken kaikkiaan hyvin vaativa projekti.
Tutkimusten määrä oli yllätys. Rakenteissa oli enemmän korjaustarpeita kuin ennakkoon arvioitiin. Tällainen on tyypillistä vanhoissa kirkoissa, mutta siitä huolimatta yksityiskohtien määrä ja tekninen vaativuus yllättivät.
Tutkimusten ja korjaussuunnittelun hinnaksi on arvioitu noin 230 000 euroa. Näihin Kirkkohallitus on myöntänyt 50 % avustuksen. Tähän asti näitä kuluja on kirjattu noin 215 000 euroa. Koko hankkeen lopulliset kustannukset selviävät vasta urakkalaskentavaiheessa. Sustera Oy:n asiantuntijan laskelman perusteella on laadittu alustava arvio, jonka mukaan korjaus maksaa noin 3,2 miljoonaa euroa.
Tutkimukset ja suunnittelu pystytään maksamaan pitkäjänteisen kiinteistöstrategiamme vapauttamilla varoilla. Remontin kustannukset katetaan lainalla ja mahdollisella avustuksella, jota olemme kirkkohallitukselta anoneet.
Seurakunnan kiinteistöstrategia rajaa rakennuskantamme neljään kohteeseen: Pyhän Mikaelin kirkko, Laessaaren kappeli, Lehtoniemen leirikeskus ja Kirkkokoti. Suunnitelmallinen kunnossapito, energiatehokkuus ja monikäyttöisyyden lisääminen ohjaavat näiden rakennusten ylläpitoa ja kehittämistä.
Seurakunta on jo pitkään myynyt tarpeettomaksi jääneet tilat ja siirtynyt osin vuokramalliin. Tilatehokkuus on parantunut ja ylläpitokulut pienentyneet. Välimetsäntuvan, Tuulensuuntuvan ja Vanhan Pappilan myynnistä saatiin myyntituloja 496 000 euroa. Tämä on ollut talouden kannalta erittäin tärkeää. Ilman näitä ratkaisuja kirkon remontin kaltaisiin investointeihin olisi huomattavasti heikommat edellytykset.
Seurakunnan talouden tulevaisuuteen katson rauhallisin, mutta realistisin mielin. Siihen tuo haasteensa jäsenmäärän tasainen ja pitkään jatkunut lasku, joka vähitellen pienentää kirkollisveron tuottoa ja kaventaa taloudellista liikkumavaraa. Tämä on merkittävin pitkän aikavälin haaste, joka heijastuu toiminnan rakenteellisiin edellytyksiin.
Menopuolella suurin kustannus on henkilöstö. Mikäli työntekijöiden määrä pidetään nykyisellä tasolla, palkkakulut kasvavat vuosittain työehtosopimusten ja yleisen kustannuskehityksen myötä. Niin kiinteistö- kuin muihinkin kuluihin tulee vuosittain korotuksia. Talouden kestävyyttä haastavat samanaikaisesti sekä tulojen lasku että menojen nousu. Seurakunnan talous ei ole helppo yhtälö, mutta pitkäjänteisyys, selkeä kiinteistölinja ja harkitut investoinnit antavat hyvän pohjan. Kun teemme oikeita valintoja, talous pysyy hallittuna.
Seurakuntalaisille haluan vielä sanoa, että kirkon korjauksen tavoitteena on varmistaa kirkon toimivuus ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnittelussa on otettu huomioon sekä Museoviraston vaatimukset että seurakunnan käytännön tarpeet. Prosessi on laaja, ja siksi eteneminen vie aikaa. Haluan kiittää seurakuntalaisia ymmärryksestä.
